Eilen suunnattiin Demin kanssa pitkästä aikaa treenailemaan.. Ois ehkä ollu syytä treenata vähän useammin, koska meillä on tulossa tokokoe lauantaina.
Mutta tällä kertaa treenipaikkana toimi meille tai no Demille uusi paikka, treenattiin siis kauppakeskuksen parkkihallissa. Seurana meillä oli Sussu&Linkki, joten häiriötä oli toisesta koirakosta, autoista, ihmisistä sekä kaiuttimista tulevasta musiikista&kuulutuksista.
Oma asenne oli ehkä vähän liian hätänen ja en pystynyt kunnolla keskittymään. Joten se varmaan osin vaikutti koiraan. Demi kuikuili paljon ympäristöä ja varsinkin Linkkiä se katteli, ois varmaan enemmin halunnu riehua sen kanssa. Kaiuttimista kuuluvat kuulutukset selvästi häiritsi jos samalla tehtiin jtn, koira rupesi ihmettelemään niitä. Muute koira oli ok, jos ei oteta huomioon näitä hetken "aivokatkoksia". Sussu myös sanoi, että Demillä on nykyään parempi asenne tehdä töitä ja se on kyllä totta, on myös hienoa että muut huomaa sen ja itselle tuli siitä hyvä mieli.
Otettiin tälläkertaa seuruuta, luoksetulo, paikkis, kapulan pitoa, kaukoja.. Muistaakseni muuta ei tehty.
Seuruu sujui hieman vaihtelevasti, oli niitä hyviä pätkiä mutta sitten myös niitä huonoja. Seuruu oli mielestäni liian väljää ja käännöksissä irtosi liikaa. Hieman myös edisti jossakin kohtaa. Luoksetulo oli super, koira tulee vauhdilla ja yleensä löysi hyvän paikan sivulta, pari kertaa jäi hieman vinosti sivulle. Paikkiksessa oli hieman hakusessa siellä maassa pysyminen ja siis tässä meinaan sitä että Demi ennakoi kovasti takaisin tulon perusasentoa sekä ei malttanut kokoajan maata maassa minun olessa vieressä. Mutta makasi kumminki paikkiksen ajan todella hyvin jos ei oteta huomioon lähtöä ja takaisin tuloa koiran viereen, koska siinä on ennakointia. Kapulan pito, en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Koira osaa homman mutta sitä ahdistaa pitää kapulaa. Kapula on ällöttävä. Mutta muutama hyvä pito saatiin alle joten toivottavasti se pysyy siellä suussa myös kokeessa.
Kaukot ne meidän entinen murheenkryyni, no eipä enään. Tehtiin ilman herkkupalkkaa millä olen nyt kotona niitä tehnyt. Koira toimi hyvin ja kuunteli. Ainut mikä virhe tulee, niin Demi tahtoo liikkua hieman liikaa eteenpäin vaihtaessaan asentoa. Tätä ei ole tapahtunut kotona mutta nytten kävi.
Suurin juttu on se, että minä itse saan jännityksen kuriin ja en pyörry sinne kentälle. Olen aivan järkyttävä jännittäjä, jopa koulun esitelmien esittäminen on vaikeeta koska mua jännittää "esiintyä" muille. Mutta silti on todella hassua, että olen aina harrastanut sellaisia asioita missä pääsääntöisesti esiinnytään yksin tai porukassa muille mm. luistelua, ratsastusta ja tanssia.
Joten eipä tää kai ihme että koirankin kanssa tähän kisaamiseen päädyttiin.
Olisi mukavaa jos meillä olisi yhdessä Demin kanssa kivaa. Me oltaisiin tiimi ja meillä olisi hauskaa. Kunhan me ollaan me eikä välitetä muista tai muiden mielipiteistä meidän suorituksesta. Toki otan kaiken kritiikin ja neuvot vastaan, onhan siellä paljon tuttuja koiraihmisiä kattomassa. Mutta tärkeintä on se, että Demi tekee just mulle töitä ja että mä osaan myös näyttää sille että se on mulle parhain harrastuskaveri just tähän juttuun!
Tänään yritän vielä tehdä kokeenomaisen treenin päivällä ja illalla menenkin jääkiekko matsiin, jossa toivon mukaan saan ajatuksia vähän muualle. Ja toiveissa on myös saada nukutuksi yöllä, jännityksestä huolimatta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti