Me oltiin jo pitkään pohdittu kaveriporukalla, että pitäisi lähteä taas Evolla käymään kun viime kerta oli keväällä 2015. Koitettiin jo keväällä sekä kesällä saada porukkaa kasaan lähtemään päiväreissulle, mutta eihän siitä tuntunut tulevan mitään.
Mutta vihdoin viime lauantai lyötiin lukkoon ja silloin lähdettiin Evolle. Tällä reissulla minulla oli mukana Demi&Hile, seurana meillä oli Pauliina&Jesse sekä Rosa&Rocky. Oikein sopiva ja toimiva porukka yhdessä kaikinpuolin. Varsinaista kohdetta ei oltu Evolta päätetty joten varmaan siinä reilu 30min ajeltiin ristiin/rastiin että mihin oikein mennään, kun sitten lopulta päädyttiin menemään Sorsajärvelle joka oli kyllä oikein mainio päätös.

Auto jätettiin mielestä hyvään paikkaan, jonkin näköisen venelasku paikan läheisyyteen varmaan. Sorsajärven vieressä oli suurempi lätäkkö eli Savijärvi, jota ensin pohdittiin lähteä kiertämään mutta onneks tultiin toisiin ajatuksiin, olisi se reitti saattanut olla hieman liian pitkä meille näin alkuun. Lähdettiin tallustamaan siis kohti Sorsajärveä, jonka reitti oli merkitty vihrein ilveksen tassua muistuttaen merkein. Maasto vaikutti oikein hyvältä meille ihmisille sekä koirille. Päädyttiinkin pian Sorsakolun laavulle jossa tavattiin ensimmäinen vastaantulija.
Laavulla hetken aikaa pohdittiin, että mitä tehtäisiin. Jäätäisikö heti tekemään nuotiota ja syömään, kun hieman jo nälkä vatsan pohjassa kurni ja tulikin olisi hieman lämmittänyt siinä kylmässä ilmassa.
Päätettiin kumminkin lähteä kiertämään Sorsakolun lenkki, joka näytti matkaksi 3,7km muistaakseni... Alkureitti maastolla oli oikein tasaista ja taisi siinä muutamat pitkospuutkin olla, joten matka taittui sikäli ihan hyvin. Tosin pysähdeltiin/käveltiin aika hitaasti koska Rosa yritti samalla napsia järkkärillä kuvia.
Hetken päästä polut hieman vaikeutuivat ja sai hieman ihmetellä mihkä suuntaan mentäisiin, mutta löydettiin sopiva polku ja katseltiin samalla mahdollisten majavien tekemään pesää sekä niiden kaatamia puita. Pian koittikin kiipeäminen kallion päälle josta näkymät olivat Sorsajärvelle päin. Hieman meinasi puhalluttaa siinä kohdassa, koska nousu oli aika rankka. Mutta siitäkin selvittiin ja pidettiin pieni juoma sekä valokuvaus tauko mäen päällä.
Kalliolta alas laskeutuessa meitä vastassa oli pieni puro ja sen jälkeen polku jatkuikin kohti metsäautotietä. Jossa sain taas oikein loistavan päähän piston lähteä olematonta polkua pitkin kohti järveä.. No siinä menikin sitten varmaan puolituntia ainakin, kun ryvettiin pitkin pusikoita ja mä kovasti yritin sanoa että kyllä se polku siellä kohta ilmestyy, lopulta päädyttiin kumminkin samalle metsätielle missä aiemmin oltiin.. Itseä hieman nauratti, mutta retkitoverit tuskin olivat yhtä innoissaan kun aikamoisessa ryteikössä mentiin.
Loppumatka sujuikin hyvin. Metsäautotieltä päästiin taas oikealle polulle. Metsäpolkua pitkin tallusteltiinki loppumatka, ohitettiin Vaarinkorven laavu jossa pari miestä huikkasi meille moikat ja kehuivat koiria! Polku oli oikein hyvä kulkea ja pian oltiinki takaisin Sorsakolun laavulla jossa törmättiin kolmansiin vastaantulijoihin jotka olivat juuri nuotipaikalla olleet.
Nuotipaikalla kyti vielä pieni hiillos, joten ruvettiin yrittämään saada nuotiota syttymään. Joka ei sitten ollutkaan maailman helpoin juttu. Tuuli ja hieman märät puut vaikeuttivat urakkaa oikein kunnolla.
Päätettiin Rosan kanssa käydä hakemassa puuliiteristä lisää puita ja niillä homma lähtikin sitten hieman paremmin vauhtiin.
Saatiin paistettua makkaraa ja lämmiteltyä muita ruokia samalla siinä. Kaiken olisi kyllä kruunannut kuuma kaakao, jota ei tietysti ollut saatavilla. Mutta pitää laittaa muistiin ensi kerran reissua varten.
Laavulle sattui meidän aikana yksi ihminen hetkeksi istumaan. Itse taidettiin siinä olla hieman reilu tunnin ajan. Kaiken kaikkiaan reissuun meni noin neljä tuntia. Mikä oli omasta mielestä oikein hyvä aika, olisi sitä hieman pidempäänkin viihtynyt jos tuuli ei olisi ollut niin kylmä.
Laavulta palailtiin takaisin autolle ja mietittiin kovasti jo uutta reissua Evolle. Oli sen verran mukava päivä, seura ja itse tykästyin myös tähän reittiin koska siellä oli todella rauhallista.
Postauksen kaikki kuvat ottanut Rosa Haapasalo.









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti